Terve toverit,
Olen Eva-Maria Asukas. 32-vuotias sairaanhoitaja ja fysioterapeutti. Olen ensimmäistä kertaa ehdolla eduskuntavaaleissa. Politiikkaan minut vei kiinnostus vaikuttaa asioihin siten, että yhteiskunnassa tuetaan myös heikommassa asemassa olevia. Olin vuoden 2021 kuntavaaleissa, jossa sain luottamuspaikan HYKS-sairaanhoitoalueen lautakuntaan. Nyt tuo lautakunta on loppunut, mutta se kasvatti sitä kiinnostusta lähteä eduskuntavaaleihin nyt jo alkaneen sote-uudistuksen takia. Tässä puheessa avaan teille taustaani sekä kampanjani teemoja.
Synnyin Liedossa, joka on pieni kaupunki Turun lähiympäristössä. Vanhempani ovat olleet koko elämänsä rehellisiä duunareita. Isäni oli huoltomies ja äitini sihteeri. Nyt molemmat ovat eläkkeellä. Lapsuuteni ympäristössä korostui tarve ja pyrkimys tasa-arvoon, oikeudenmukaisuuteen, työhön sekä luonnon kunnioittamiseen. Suomen kansalaisena olen saanut nauttia 90-luvun lamasta huolimatta hyvistä julkisista palveluista, joiden takia olen tässä sellaisena kuin olen ja arvostan julkisia palveluita hyvin paljon. Sain lapsena liikkua itsenäisesti ja turvallisesti lähiluonnossa monipuolisessa kaupunkiympäristössä, jossa tulot eivät määrittäneet lasta. Olen lapsena ja nuorena sairastanut paljon, mutta laadukkaan erikoissairaanhoidon vuoksi olen saanut mahdollisuuden liittyä yhteisöön ja antaa takaisin sen mitä olen saanut. Ilman saamaani apua en olisi tässä. Leikkaamalla julkisista palveluista ryöväisimme lapsilta ja nuorilta saman mahdollisuuden, mitä minä aikanaan sain.
Ydinajatukseni on tehdä politiikasta nähtävää ja antaa ajatus siitä, että asioihin voi vaikuttaa. Antaa vaikutuskanavia, kuunnella, sekä kohdata ihminen. Kuten Tarja Halonen viisaasti sanoi; pitää olla paksu nahka ja herkät korvat, ei paksut korvat ja herkkä nahka. Haluan olla luomassa oikeudenmukaista, tasa-arvoista ja solidaarista Suomea, jossa jokaista autetaan. Vaaliteemani voidaan kiteyttää sloganiin: terveyttä ja tasa-arvoa.
Mielenterveystyön kriisiä voidaan helpottaa purkamalla hoitojonoja ja nopeuttamalla hoitoonpääsyä. Nuorten osalta tämä tarkoittaa myös sitä, että kouluterveydenhuollossa on mahdollista saada apua myös mielenterveysongelmiin. Pitäähän kohtaamiseen ja kuuntelemiseen nojaavan työn olla siellä missä nuori mielikin. On tärkeää antaa koulutusta ja työkaluja koulujen henkilöstölle mielenterveysongelmista kärsivän nuoren kohtaamiseen ja avun piiriin ohjaamiseen. On myös tärkeää, että kouluissa henkilöstöä on riittävästi. Nuorten kasvaneet mielenterveysongelmat ovat kuitenkin laajempi kokonaisuus kuin pelkästään heikentynyt hoitoonpääsy mielenterveyspalveluihin. Tulevalla hallituskaudella on tärkeää jatkaa Sanna Marinin hallituskaudella aloitettua työtä perusopetuksen laadun, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden parantamiseksi, jotta saadaan pisa-tulokset nousuun. Vahvat perustaidot tukevat nuoren jaksamista toisella asteella ja vähentävät eriarvoisuuden tunnetta.
Nuorten mielenterveysongelmiin liittyy myös huoli ilmastonmuutoksesta ja puhutaan jo terminä ilmastoahdistus. Ilmastonmuutos on otettava vakavasti ja varmistaa hiilineutraalisuustavoitteen toteutuminen tavalla, joka on sosiaalisesti oikeudenmukainen.
Mielenterveystytön kriisi näkyy myös aikuisten kohdalla. Siksi on panostettava ennaltaehkäiseviin palveluihin ja vahvistettava perusterveydenhuollon asemaa myös mielenterveysongelmien ensivaiheen tuen antajana. Psykiatrisen hoidon saralla niin nuorten kuin aikuistenkin kohdalla on aika kaataa seiniä ja tuoda päihde- ja psykiatrista hoitotyötä lähemmäs toisiaan. Nämä ongelmat kulkevat usein käsi kädessä ja ne on kohdattava yhdessä. On väärin että apua pyytävä ei saa tarvitsemaansa tukea päihderiippuvuuden takia vaan avun hakemisesta ennemminkin rangaistaan. Eri lähtökohdista tulevat tulee kohdata tarpeineen yksilönä. Päihdeongelma ei saa olla esteenä avun saamiselle mielenterveysongelmiin eikä myöskään toisin päin.
Psykoterapeuttien määrää on tulevaisuudessa lisättävä virallistamalla psykoterapeuttikoulutus yliopistossa ja laskemalla sen hintaa roimasti alaspäin.
Edellä puhutut asiat mielenterveydestä ovat asioita, minkä takia olen ottanut kärkiteemakseni riittävät mielenterveyden palvelut.
Ikäihmisten palveluita on parannettava. Meidän on kehitettävä ja tehtävä ratkaisuja sen eteen, että saavutamme tuon 0.7 hoitajamitoituksen. Me tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa tulevaisuudessa, mutta sitä ei tule nähdä ainoana ratkaisuna. Työolojen ja palkkojen parantaminen hoitoalalla on vetovoimatekijä, jota ei tule unohtaa. Erilaisia kotiin vietäviä palveluita on jatkossa kehitettävä ja hyödynnettävä digitaalisia ratkaisuja siten ettemme kuitenkaan lisää ikäsyrjintää. Meillä on Suomessa 700 000 ihmistä, jotka huolehtivat omaisestaan ansiotyön ohella. Näistä 350 000 on virallisesti tunnustettuja omaishoitosuhteita. Omaishoito ja perhehoito tulee nähdä lisäresurssina ei kustannuseränä. Omaishoitajat tulee myös muistaa nähdä laajana ryhmänä, jossa eri elämäntilanteet vaihtelevat. 60% omaishoitajista on eläkkeensaajia, joten 40% on jotakin muuta. Lainsäädäntöä tulee muokata sellaiseksi, jossa eri elämäntilanteessa olevat pystyvät toimimaan paremmin omaishoitajina. Omaishoitajien jaksamista on myös tuettava erilaisilla tukipalveluilla.
Pitämällä jokainen yhteiskunnan kelkassa mukana, toteutamme oikeudenmukaista yhteiskuntaa ja vähennämme eriarvoisuutta. Tämän takia toisena vaaliteemanani on turvallinen vanhuus.
Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon erillisyys sekä niiden rahoituksen erillisyys on tuonut Suomeen pitkän kehityksen, jossa perusterveydenhuollon kuluista leikataan ja samalla erikoissairaanhoidon kulut nousevat. Tämä on johtanut siihen, että olemme maksaneet kalliista erikoissairaanhoidosta ja samalla perusterveydenhuoltoa ei ole kehitetty. Olemme saaneet nähdä tämän kehityksen käytännössä päivystysruuhkina ja jatkohoitopaikkojen puuttumisena. Tulevalla hallituskaudella tullaan kehittämään sote-uudistuksen sisältöjä. On luotava tasa-arvoista terveydenhuoltoa, jossa jokaisella on mahdollisuus oikea-aikaiseen hoitoon. Palvelumaksut eivät saa olla esteenä hoitoon hakeutumiselle ja siksi koen SDP:n pitkän aikavälin tavoitetta muuttaa terveyskeskuslääkärin vastaanotot maksuttomiksi äärimmäisen tärkeänä. Hoidon jatkuvuus on tärkeää sillä se tutkitusti vähentää päivystyskäyntejä ja lisää luottamusta terveydenhuoltoon. Siksi omalääkäri- ja omahoitaja-mallia tulee kehittää ja ottaa käyttöön tulevaisuudessa. Perusterveydenhuollon kehittämiseen vaaditaan myös erilaisia muutoksia. Väestörakenteen takia tulevaisuudessa terveydenhuollon kustannukset nousevat 1,4% joka vuosi aina vuoteen 2030. Jotta pystymme vastaamaan lisääntyneeseen palveluntarpeeseen, tarvitsemme lisää tekijöitä. Me tulemme tarvitsemaan työperäistä maahanmuuttoa vastaamaan tähän lisääntyneeseen palvelutarpeeseen. Työperäisessä maahanmuutossa on myös toteuduttava eettiset pelisäännöt. Työehtojen polkeminen ei ole hyväksyttävää. Eettinen rekrytointi tarkoittaa myös sitä, että rekrytoidaan ja tuetaan niihin tehtäviin, mihin on koulutus. Palkataan siis sairaanhoitajia sairaanhoitajan työhön. Kansainvälisen rekrytoinnin kautta Suomeen saapuvien kohdalla tulee panostaa kotouttamiseen ja luoda siihen oma kotouttamiskoulutusväylä.
Olen ottanut vaaliteemakseni tasa-arvoisen terveydenhuollon, koska jokaisella tulee olla oikeus päästä hoitoon riippumatta paikkakunnasta, iästä, tulotasosta tai sairaudesta riippumatta.
Tässä oli kiteytettynä tietoa minusta ja teemoistani. Lisätään siis Suomeen lisää terveyttä ja tasa-arvoa. Kiitos kuuntelusta.