Perusterveydenhuoltoa on vahvistettava. Aihe on hyvin ajankohtainen, sillä
viime päivinä on uutisoitu päivystysten ruuhkautumisista. Tämä johtuu siitä, että
perusterveydenhuolto on ruuhkautunut eivätkä ihmiset saa ajoissa hoitoa. Perusterveydenhuollon
ruuhkautuminen näkyy myös toisin päin, jolloin päivystyksissä makaa potilaita odottamassa
perusterveydenhuollon vuodeosastopaikkaa.
Kiireetöntä leikkausaikaa yli 6kk jonottaneiden määrä oli syyskuussa noussut jo 1700 potilaaseen.
Eilen uutisoitiin, että kiireettömät leikkaukset on peruttu Töölön sairaalassa loppuviikolta ja
leikkauksia tullaan perumaan lisää. HUS Akuutin toiminnanjohtaja Maaret Castren sanoo jutussa
akuutin toimialan olevan, kuin suuronnettomuustilanteessa.
Tilanne on tällä hetkellä erittäin huolestuttava. Henkilöstöpula näyttäytyy tällä hetkellä
terveydenhuollossa yhä vahvempana. Sosiaali- ja terveysministeriön johtajan Eveliina Pöyhösen
mukaan ministeriöllä on huomenna kokous HUSin, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen
edustajien kanssa. Kokouksessa on tarkoitus tarkastella henkilöstöpulaan ratkaisuja ja Pöyhönen
kertoo STM:n esittävän yhteensä 50 erilaista toimenpidettä tilanteen ratkaisemiseksi.
Aliresursoitu terveydenhuolto on kuitenkin ollut jo pidempiaikainen ongelma, mitä hoitajaliitot ovat
nostaneet tasaisesti esille. Vuonna 2016 tehty kilpailukykysopimus sai hoitajia lähtemään alalta ja
koronapandemia sekä valmiuslaki kiihdytti entisestään alanvaihtajien määrää. Valvira on tänä
vuonna poistanut 469 lähihoitajan ja sairaanhoitajan ammattinimikkeitä Valviran rekisteristä heidän
omasta pyynnöstään. Meiltä myös eläköityy sairaanhoitajia seuraavan kymmenen vuoden aikana
kaikkiaan yli 12 000 ja lähihoitajiakin yli 18 000.
Koronapandemia aiheutti myös palvelu- ja hoitovelkaa, mikä näkyy tänä päivänä ja vielä
tulevaisuudessakin. Tilanne tällä hetkellä näyttäytyy hyvin haastavalta ja siksi on entistä tärkeämpää
pureutua perusterveydenhuollon ongelmakohtiin ja kehittää niitä.
Mutta pelkästään yksi teko ei riitä. Perusterveydenhuollon kehittämiseen vaaditaan erilaisia
muutoksia. Väestörakenteen takia tulevaisuudessa terveydenhuollon kustannukset nousevat 1,4%
joka vuosi aina vuoteen 2030. Jotta pystymme vastaamaan lisääntyneeseen palveluntarpeeseen,
tarvitsemme lisää tekijöitä. Tämän takia meidän on parannettava ja nopeutettava työperäisen
maahanmuuton prosesseja. On luotava selkeä polku tutkintojen tunnustamiseen. Tällä hetkellä
EU/ETA-maiden ulkopuolelta tulevien terveydenhuollon ammattilaisten ammattipätevyyden
arviointiprosessi on pitkä ja vaihteleva ilman selkeää linjaa. Toisekseen ammattihenkilöllä pitää olla
riittävä kielitaito, mikä on potilasturvallisuuden toteutumisen edellytys. Näin ollen riittävä
kieliopetus on tarjottava. Työperäisessä maahanmuutossa on myös toteuduttava eettiset
pelisäännöt. Työehtojen polkeminen ei ole hyväksyttävää. Eettinen rekrytointi tarkoittaa myös sitä,
että rekrytoidaan ja tuetaan niihin tehtäviin, mihin on koulutus. Ei ole järkevää rekrytoida
sairaanhoitajia hoiva-avustajiksi. Kansainvälisen rekrytoinnin kautta Suomeen saapuvien kohdalla
tulee panostaa kotouttamiseen ja luoda siihen oma kotouttamiskoulutusväylä.
Pelkkä työperäinen maahanmuutto ei kuitenkaan ratkaise kokonaan tämän hetkistä
perusterveydenhuollon henkilöstövajetta. Terveyskeskuksien toimintaan ja työoloihin on
kiinnitettävä huomiota. Työn ja työolojen kehittämisessä on kuultava myös henkilöstöä, mikä lisää
työn mielekkyyttä.
Potilas-lääkärisuhteen jatkuvuuden parantaminen on hyvä menetelmä terveydenhuollon
kokonaiskustannusten vähentämiseksi. Se myös lisää asiakastyytyväisyyttä ja parantaa hoitoon
sitoutumista. Paremman potilas-lääkärisuhteen jatkuvuuden on todettu useissa kansainvälisissä
tutkimuksissa vähentävän päivystyspalveluiden käyttöä. Potilaan oikeutta lääkäriin ja hoitajaan tulee
vahvistaa muuttamalla lainsäädäntöä
Tähän nykyiseen terveydenhuollon kriisiin ei ole olemassa nopeita ratkaisuja. Alalta eläköityminen,
ikääntyminen ja aliresursointi on ollut tiedossa jo pitkään ja silti siihen ei ole puututtu.
Perusterveydenhuollon toimivuus paranee, kun henkilöstöä on riittävästi ja työolosuhteet on
kestävällä pohjalla. Asiakastyytyväisyys lisääntyy potilas-lääkärisuhteen jatkuvuuden parantumisella.
Kun julkisen terveydenhuollon toimivuus parantuu, erikoissairaanhoidon kuormitus vähenee ja
pystytään vastaamaan akuutteihinkin tarpeisiin.
Vähennetään siis leikkauksia perusterveydenhuoltoon panostamalla