Helsingin Sanomat uutisoi 6.10.2022 psykoterapian saatavuudesta Suomessa otsikolla “kaaos psykoterapiassa”. Juttua varten HS oli tehnyt kyselyn aikuisten yksilöpsykoterapian saatavuudesta ja lähettänyt sen 4000 psykoterapeutille. Näistä vastanneita oli 1500.
Itselleni tämä aihe on tärkeä, koska olen käynyt kelan tukeman psykoterapian vuosina 2011-2013. Jos oikein muistan, niin lähetin 2 viestiä ja sain molempiin vastaukseksi, että tilaa terapeutilla on. Verrattuna siihen, tämän päivän psykoterapian saatavuus on tosiaan kaaoksessa.
Tällä hetkellä, kun ihminen pääsee terapiaprosessiin ja alkaa etsimään terapeuttia, hän joutuu lähettämään vähintään 50 viestiä saadakseen edes muutaman myöntävän vastauksen. Huom. vähintään.
Mistä tämä sitten johtuu? Terapeuttien vastauksissa korostuu huoli perusterveydenhuollon ja psykiatrisen avohoidon ylikuormittumisesta. Tämän huolen kyllä jaan.
On totta, että potilasta ei ehkä olla pystytty resurssiongelmien vuoksi tutkimaan tarpeeksi, koska paine tulevissa lähetteissä on suuri esimerkiksi psykiatrian avohoidossa ja pyritään saamaan potilas eteenpäin.
Pakko nostaa seuraava kommentti terapeuttien vastauksesta, koska yhdyn 100% tähän:
“Useampi vastaaja nostaa esille sen, että mielenterveysongelmiin apua hakeville tarjotaan usein vain useampivuotista terapiaa tai kevyempää keskusteluapua. Moni tarvitsisi jotain tältä väliltä.”
Tämä on juuri se syy, minkä takia lyhytterapian käyttöä mielestäni pitäisi laajentaa. Jos voisimme tarjota mahdollisimman aikaisessa vaiheessa lyhytterapian kaltaista apua, veisi se painetta kelalta sekä psykoterapeuteilta pois. Tähänhän myös terapiatakuu perustuu.
Psykoterapiakoulutus voi maksaa kaikkinensa 25 000–60 000€, mikä varsinkin suomalaisessa yhteiskunnassa on mielestäni aivan liikaa. Raha on saattanut tulla esteeksi monelle, joka on pohtinut hakemista koulutukseen.
Jos pystyisimme tarjoamaan nopeampaa hoitoa mielenterveysongelmiin julkisella puolella, se vähentäisi ongelmien pitkittymistä ja monimutkaistumista. Nopeampi hoito perustasolla myös vähentää kuormitusta erikoissairaanhoidossa.
Mielenterveyspalveluita on tärkeää kehittää vastaamaan kysyntää.